Zapater's Ringlet
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
Koko: 36-40
Espanjan Montes Universales-vuoriston erikoisuus on laji, jota ei tavata missään muualla - montesinnokiperhonen. Tämä heinäkuun lopulta syyskuulle lentävä perhonen elää vuoriston valoisten männiköiden tuntumassa, josta se päivän edetessä laskeutuu avoimille paikoille ruokailemaan. Se on läheistä sukua niinikään loppukaudesta lentävälle elonokiperhoselle (E. neoridas), mutta lajien levinneisyydet eivät kohtaa. Montesinnokiperhosen etusiipien kärjissä välkkyy oranssi kirkkaasti, eikä lajia tarvitse sekoittaa mihinkään toiseen.
Viimeinen perhosretkeni vuonna 2025 suuntautui loppukesästä Montes Universalesiin, joten zapateri oli tietenkin yksi päätavoitteista. Lajihan on pienellä esiintymisalueellaan paikoin yleinen, kunhan lento vain pääsee vauhtiin, ja tässä tulikin pientä jännitystä matkaan. Saavuin paikoille jo ennen kuun vaihdetta, enkä heti ottanut stressiä montesinnokiperhosen löytämisestä. Alue oli sellainen perhoskeidas, että puuhaa riitti päiviksi monien uusien ja harvoin tapaamieni lajien kanssa. Myös yksilömäärät olivat uskomattomia!
Päivien edetessä kävi selväksi, että montesinnokiperhonen ei ollut vielä aloittanut lentoaan, sillä en nähnyt niistä vilaustakaan sen tunnetuilla esiintymispaikoilla. Päivämäärä kääntyi elokuun puolelle, ja kohta oli edessä matkani viimeiset päivät, mutta zapateri antoi odottaa löytämistään. Oliko kausi jäljessä, vai mikä syynä? Edellä se ei ainakaan ollut kaikesta päätellen.
Lopulta oli jäljellä matkani viimeinen kokonainen päivä Montes Universalesissa. Olin tutustunut alueella vierailevaan perhoslomaporukkaan, ja törmäsimme taas maastossa aamulla. Meillä kaikilla oli sama tavoite - zapateri. Mutta niitä ei näkynyt vieläkään...
Iltapäivällä päätin lähteä vielä yksin tarkistamaan erään lähellä olevan paikan, jossa olin vieraillut edellisellä viikolla. Haastavan ja kuoppaisen lopputien jälkeen tulin Júcar-joen alkulähteille. Polun alkupää kulki upeasti kallioseinämien välistä, jonka keskellä virtasi vesi kostuttaen maan ja kivet. Silloin huomasin samettisen sysimustan perhosen, joka oli selvästi kiinnostunut imemään mineraaleja kosteasta maasta. Siinä se nyt oli - täysin pakasta vedetty zapateri! Oli maaginen hetki kohdata tuo varmastikin samana päivänä kuoriutunut montesinnokiperhonen. Kohta niitä oli siinä toinenkin. Hyviin kuvakulmiin oli vaikea päästä, mutta sen verran mineraalit kiinnostivat, että sain jonkun kiitettävän ruudun talteen. Kivi vierähti sydämeltä. Olisi ollut sääli jäädä ilman tuota alueen erikoisuutta, kun kerran Montes Universalesissa saakka tuli käytyä. Palasin takaisin ja näin jälleen perhosporukan. He olivat löytäneet yhden zapaterin heti heistä erottuani. Olimme kaikki iloisia.
Seuraava päivä oli mahdollisuus käyttää vielä maastossa, ennen kuin ajoin yöksi Valenciaan. Lähdimme taas etsimään porukalla zapateria eräältä sen parhaista esiintymispaikoista. Meni pitkälle iltapäivään, ennen kuin lopulta niitä löytyi. Sain kaipaamiani lisäkuvia. Viikon päästä montesinnokiperhosia lentäisi paikalla varmaan runsaasti, mutta minä lähdin Suomeen.
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
 |
| 8/2025 Montes Universales, Espanja |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti