Butterfly Photography

20.6.2026

Etelänherukkaperhonen - Polygonia egea

Southern Comma

6/2026 Makedonia, Kreikka

Koko: 44-46 mm

Kotoisen herukkaperhosen (P. c-album) eksoottisempi ja vaaleampi versio, etelänherukkaperhonen, esiintyy Euroopassa Välimeren alueella Kaakkois-Ranskasta itään päin. Vaikka perhonen on paikoin yleinenkin, sitä tavataan paikallisesti, usein kylistä ja muiden ihmisrakennelmien läheisyydestä, missä kasvaa yhtä toukan ravintokasveista, pystymuuriyrttiä. Laji lentää kahdessa tai kolmessa polvessa kuivilla ja kuumilla paikoilla.
Etelänherukkaperhonen oli pitkään toivelistani kärkipäässä. Etsin sitä kesäkuussa 2025 Kaakkois-Ranskasta, missä sen määrät ovat rajusti vähentyneet tällä vuosituhannella. Kolusin Merialpeilla tarkkaan kahdenkin kylän ympäristöä, sillä perhosta on niissä edelleen tavattu. Mutta piti tyytyä ainoastaan kuviin muurilla kasvavasta ravintokasvista.

Seuraavana kesänä Pohjois-Kreikassa paineet olivatkin jo melko korkealla egean löytymiseksi. Eräästä kylästä lopulta löysimme yhden tuoreen yksilön, joka imeskeli kosteutta betonisen jokikourun pohjalla. Ongelma vain oli, että perhonen oli auttamattoman tavoittamattomissa makro-objektiivilleni. Kaukaa ottamani kuvat jäivät ainoiksi alapintakuvikseni, ja niistä tuskin voi edes nähdä lajityypillistä takasiiven keskellä olevaa valkoista L-kirjainta siinä kohtaa, jossa tavallisella herukalla on tietelliseen nimeen viittaava C-kirjain.
Noiden parin surkean kuvan jälkeen perhonen lensi tiehensä iltapäivän yli kolmenkymmenen asteen helteessä. Pelkäsin pahinta, eli sitä, että elämäpinna tästä unelmalajista tuli sellaisilla kuvilla, joita ei kehtaa edes muille näyttää. Edes välttävää yläpintakuvaa ei tullut...
Seuraavana aamuna palasimme paikalle, jolloin huomasin yhden egean taas saman jokikourun pohjalla, yhtä tavoittamattomissa. Kuin ihmeen kaupalla se kuitenkin lennähti jonkin ajan kuluttua tuon korkean muurin puoliväliin, josta sain napattua makrolla jo kelpo kuvan!
Näimme todennäköisesti toisenkin yksilön, mutta molemmat vain pikaisesti kiusoittelivat nopeilla esiintymisillään. Kerran olin parin sekunnin päästä asiallisista lähikuvista, mutta lämpötila piti perhosen liian aktiivisena. Seuraavaa kohtaamista odotellessa!

6/2026 Makedonia, Kreikka

Etelänherukkaperhosen elinaluetta Ranskan Merialpeilla.

Idänverkkoperhonen - Melitaea ornata

Eastern Knapweed Fritillary

Kosiskelua, naaras vasemmalla. 6/2026 Makedonia, Kreikka

Koko: 38-45 mm

Kaakkoisesta Euroopasta tavattava idänverkkoperhonen muistuttaa kovasti sen laajemmalle levinnyttä lähisukulaista kaunokkiverkkoperhosta (M. phoebe). Siipien yläpinnalla lajien eroavaisuudet ovat hyvin pieniä ja vaikeasti tulkittavia. Ornatan väritys on ehkä tasavärisempi kuin phoeben, mutta molemmilla lajeilla esiintyy vaihtelua. Helpommin ja varmemmin ne erottaa toisistaan siipien alapinnan perusteella. Esimerkiksi idänverkkoperhosen siipiä reunustavan valkean alueen sisällä olevat mustat reunakolmiot eivät kosketa tummia siipisuonia, kun taas kaunokkiverkkoperhosella ne muodostavat kapeamman lähes yhtenäisen juovan. Idänverkkoperhonen on kulkenut aiemmin monilla nimillä, kuten M. emipunica, M. ogygia ja M. telona.

Minulla oli onnea kesällä 2026 Pohjois-Kreikassa saadessani todistaa idänverkkoperhoskoiraan epätoivoisia kosiskeluyrityksiä. Vaikka naaras päättäväisesti torjui parittelun, olivat perhoset niin pitkään touhuihin keskittyneitä, että kerkisin nappaamaan koko joukon hyviä kuvia! Muita yksilöitä en matkalla nähnytkään.

Kosiskelua, naaras alla. 6/2026 Makedonia, Kreikka

Kosiskelua, koiras lennossa. 6/2026 Makedonia, Kreikka

Naaras. 6/2026 Makedonia, Kreikka

Kosiskelua, naaras vasemmalla. 6/2026 Makedonia, Kreikka

Kosiskelua, koiras etualalla. 6/2026 Makedonia, Kreikka

Kosiskelua, naaras etualalla. 6/2026 Makedonia, Kreikka

Koiras. 6/2026 Makedonia, Kreikka

Kosiskelua, naaras vasemmalla. 6/2026 Makedonia, Kreikka

Kosiskelua, naaras etualalla. 6/2026 Makedonia, Kreikka

Kosiskelua, naaras alla. 6/2026 Makedonia, Kreikka

19.6.2026

Kaakonkirjosiipi - Muschampia tessellum

Tessellated Skipper

Koiras. 6/2026 Makedonia, Kreikka

Koko: 31-36 mm

Komean suurikokoinen kaakonkirjosiipi on hyvin harvinainen laji, jolla on Euroopassa satunnaisia populaatioita pienellä alueella Balkanilla, pääasiassa Kreikassa, Bulgariassa, Pohjois-Makedoniassa sekä Romaniassa. Minulla oli etuoikeus nähdä kolme yksilöä pohjoisessa Kreikassa aivan Pohjois-Makedonian rajan tuntumassa. Näkemäni kaksi koirasta olivat kesäkuun taitteessa jo selvästi kuluneita, mutta naaras oli vielä melko nätissä kunnossa. Taisi tulla koko kauden 2026 kovin elämäpinna heti matkan alkuun!

Kaakonkirjosiipi muistuttaa kovin sen lähisukulaista arokirjosiipeä (M. cribrellum), joka on vielä harvinaisempi ja paikallisempi Euroopan vastaavissa osissa. Arokirjosiiven etusiiven sisäreunassa on kolmen valkoisen tuplatäplän rivistö, kun taas kaakonkirjosiivellä niitä on kaksi (keskimmäinen puuttuu tai on hyvin heikko).

Koiras. 6/2026 Makedonia, Kreikka

Naaras. 6/2026 Makedonia, Kreikka

Koiras. 6/2026 Makedonia, Kreikka

Biotooppi. Pohjois-Kreikka

Vuoristonaurisperhonen - Pieris ergane

Mountain Small White

Parittelu, koiras päällä. 6/2026 Lailias, Kreikka

Koko: 36-48 mm

Vuoristonaurisperhonen elää nimensä mukaisesti Euroopan vuoristoalueilla, yleensä yli kilometrin korkeudessa. Laji on lännessä paikallisempi kuin kaakkoisessa Euroopassa, vaikkei se sielläkään ole kovin yleinen, kuten tavalliset sukulaisensa. Naurisperhoseen verrattuna vuoristonaurisperhonen on vähän pienempi, sen etusiiven yläpinnan tumma kärkitäplä on muodoltaan enempi neliömäisempi eikä siiven alapinnalla ole täplää. Nämä tärkeät tuntomerkit on hyvä pitää mielessä, sillä molemmat lajit todennäköisesti löytyvät samalta paikalta.

Kesäkuussa 2026 vierailin Lailiaksen hiihtokeskuksessa Pohjois-Kreikassa (1600m). Ergane oli tietenkin päätavoitteena. Mutta paikalle saavuttua näky oli tyrmistyttävä. Työkoneet lanasivat paljaaksi perhosrikkaudestaan tunnettua hiihtorinnettä. Puskutraktorien riipivä ääni raastoi korvien lisäksi sydäntä, kun kaikki kukat ja vihertävä ruoho vedettiin kertaheitolla matalaksi niin, että vain paljas maa jäi jäljelle...
Jokunen tuore rengasnokiperhonen sentään tervehti perhoskuvaajaa rinteen reunassa, jonne bulldozer ei ollut mahtunut jättäen jäljelle pienen kaistan vihertävää aluetta. Kohta huomasin yhden vuoristonaurisperhosen lentävän kovaa vauhtia rinnettä ylöspäin. Säntäsin perään ja kipusin yllättävän jyrkkää rinnettä ylös asti tavalla, joka seuraavana päivänä tuntui jaloissa. Siellä tavoitelajia näkyi puolentusinaa, vaikka yksikään ei asettunut kuvattavaksi. Tulin pettyneenä alas ja jatkoimme autolla usean kilometrin päähän etismään perhosia hieman alemmalta korkeudelta. Aluksi vastaan tuli pelkkiä naurisperhosia, kunnes onnekseni kohtasin parittelevat vuoristonaurisperhoset.