Butterfly Photography: Tunturihopeatäplä

Tunturihopeatäplä - Boloria napaea

Naaras. 7/2019 Enontekiö

Koko: 32-42 mm

Harvinaista tunturihopeatäplää raportoidaan Suomessa löytyvän enää lähinnä Enontekiön suurilla tuntureilla. Laji lentää samoilla alueilla kuin tundrahopeatäplä (B. chariclea), joten tarkkana saa olla tunnistuksen kanssa. Tunturihopeatäplän siivet (erityisesti takasiivet) ovat vielä kulmikkaammat kuin chariclealla ja sen yläpinnan kuviointi on ohuempaa, vaikka ulkonäkö vaihtelee jonkin verran. Se itseasiassa muistuttaa vielä enempi tunturien alaosan kosteikoissa lentävää suohopeatäplää (B. aquilonaris). Suohopeatäplän alapinta on kuitenkin tummempi ja yläpinnan kirjailut vahvemmat. Nämä perhoset luettiin samaksi lajiksi vielä reilut sata vuotta sitten.

Tunturihopeatäplää tavataan myös Itä-Pyreneillä sekä Alpeilla, missä lajitunnistusta vaikeuttaa kaksi hyvin samannäköistä lajia, alppi- (B. pales) ja kreikanhopeatäplä (B. graeca).

Toinen lapinmatkani osui sattuneesta syystä vasta heinäkuun puoliväliin. Vaikka olin menettänyt jo toivoni tiettyjen alkukauden lajien suhteen niin arvelin, että nyt kyllä täytyy edes joku Lapin hopeatäplistä saada kuvattua, ja tunturihopeatäplähän aloittaa hieman muita myöhemmin. Matkan ensimmäiset päivät kuluivat viileässä ja pilvisessä säässä retkeillen, mutta viikon lopulle tuli kauniimpaa säätä ja erityisesti sitä elintärkeää auringonpaistetta.

Vihdoinkin perhospäivän aamuna tunturin jyrkempää länsirinnettä kiivettiin ylös jo yhdeksältä, jolloin auringonsäteet vasta alkoivat pikkuhiljaa osua painanteisiin siellä täällä. Välillä katselin taaksepäin yhä avartuvaa maisemaa ihaillen ja kuvaten En ollut aivan ylös asti vielä päässyt kun yksi hopeatäplä verkkaisesti lenteli siinä lähellä. Tiesin, että nyt on uusi laji ja napsautin makrorungosta virrat päälle. Perhonen oli vielä sen verran aamukohmeessa, että pienen juoksutuksen jälkeen se päätti asettua korrelle keräämään lämpöä sitä kaunista lumihuippuista vuorimaisemaa vasten! Valo tuli jyrkästi suoraa takaa eikä tilaa muutenkaan ollut paljon tunkea kameraa rinteen ja perhosen väliin. Mutta siinä makasin tunturin kivikkoisessa rinteessä ja tiesin ottavani elämäni kuvat tunturihopeatäplästä!