Butterfly Photography: Luhtaniittyperhonen

False Ringlet

7/2023 Savoie, Ranska

Koko: 30-38 mm

Luhtaniittyperhonen on koko Euroopassa todella harvinainen ja sen esiintymisalueet ovat pieniä sekä hajanaisia ja niitä uhkaa häviäminen. Se viihtyy rehevillä ja kosteilla niityillä ja korkeaheinäisillä kosteikoilla. Laji on erittäin uhanalainen.

Kerrankin minulla oli mahdollisuus käydä tarkastamassa tämän harvinaisuuden elinpaikka, jonka olin saanut tietooni jo muutamaa vuotta aiemmin. Se osui sopivasti matkan varrelle ajellessamme Ranskan Alpeille. Etukäteen jännitin, että kuinkahan helposti perhonen löytyisi, sillä aikaa ei ollut käytettäväksi kuin parisen tuntia, ja samalla paikalla piti lentää toinenkin kosteikkobiotooppien harvinaisuus, harmosinisiipi (P. teleius).
Matkamme ajoittui heinäkuun alkuun. Sopiville biotoopeille saavuttuani ei mennyt kauan, kun löysin ensimmäisen oedippuksen. Perhonen oli melko kulunut, mutta ei se mitään, mahtava laji löytyi näin helposti! Lämpöä piisasi hellelukemiin ja perhonen pysähteli usein, mikä tuntui olevan tyypillistä käyttäytymistä koko lajille. Tosin korkeassa heinikossa hyvien kuvian saaminen oli haastavaa. Pian totesin, että paikalla oli luhtaniittyperhosia paljon, kaikki tosin enempi ja vähempi kuluneita. Ilahduttavaa, että näinkin harvinainen laji voi olla paikallisesti runsas. Lopulta onnistuin löytämään yhden poikkeuksellisen hyväkuntoisen naaraan, joka antoi vielä kuvatakin kivasti. Upea alku Ranskan perhosretkelle!

Palasin paikalle kaksi viikkoa myöhemmin matkan lopuksi. Tarkoitus oli tarkistaa, löytyisikö sieltä harvinaisia sinisiipiä lisääkin. Nimittäin yksi teleius-kopula oli lentänyt ihan siihen viereen, kun olin ollut kuvaamassa oedippusta - mikä mäihä siinäkin! Ajattelin, että lentäisikö toinenkin superharvinainen kosteikkolaji, kanelisinisiipi (P. nausithous) samalla paikalla. Olin yllättynyt siitä, että yhtä ainoaa sinisiipeä en löytänyt - en edes harmosinisiipiä, vaikka sen kopulan yksilöt olivat olleet melko tuoreen oloisia kaksi viikkoa aiemmin. Ja vaikka luhtaniittyperhosten lento oli myös nyt selvästi ohitse, niin kaksi yksilöä lähti silti vielä jaloista pitkien etsintöjen tuloksena. Ensimmäinen niistä oli jopa ihan siedettävässä kunnossa.

Luhtaniittyperhonen on tuoreena hyvin kaunis perhonen ja suurin Coenonympha-suvun edustaja, jonka olen nähnyt. Se toisinaan jopa availee siipiä levätessään, toisin kuin sukulaisensa. Sen englanninkielinen nimi False Ringlet viittaa lajin ulkoiseen samankaltaisuuteen tesmaperhosen kanssa. Todellista sekoittamisen vaaraa ei kuitenkaan pitäisi olla niiden välillä.